Sujuvat siirtymät -osaamisen kerryttäminen ja osoittaminen työpajalla

Sedussa on Taitava-hankkeessa yhtenä keskeisenä teemana ollut osaamisen kerryttämisen ja osoittamisen mahdollistaminen erilaisissa oppimisympäristöissä, erityisesti työpajoilla ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Taitavan aktiivisia yhteistyökumppaneita ovat olleet Kaks´Kättä-työpaja sekä Seinäjoen kaupungin työllisyyspalvelut/ LINKE-hanke. Myöhemmin mukaan on tullut myös Toimintojen talo ja kuntouttava työtoiminta. Yhdestä Kaks´Kättä-työpajan valmentautujasta ja tutkinnon osasta toiminta on hankkeen kuluessa laajentunut useisiin valmentautujiin ja lukuisiin tutkinnon osiin sekä useammalle alalle.

Tarinat

Kaks´Kättä työpajalla työvalmennuksessa olevat henkilöt ovat kerryttäneet osaamistaan työkokeilun aikana niissä tutkinnon osissa, joiden ammattitaitovaatimukset voidaan pajan työtehtävissä saavuttaa. Työkokeilun aikana kertynyt osaaminen on mahdollista osoittaa näytössä. Näissä tapauksissa valmentautuja ei ole osaamisen kertymisen aikana oppilaitoksen opiskelijana. Pääosa tutkinnon osien osaamisen kerryttämisestä ja osoittamisesta on toteutettu työpajalla tutkinnon osa kerrallaan palkkatukijaksolla oppisopimuksella.

 

Lähdimme liikkeelle Kaks´Kättä-työpajalla työkokeilussa olleen ja Seinäjoen kaupungin Apila-kirjaston kahvilassa työskennelleen valmentautujan mahdollisuuksista osoittaa aiemmin hankittu osaaminen ja kerryttää puuttuvaa osaamistaan tutkinnon osasta Kahvilapalvelut 10osp (aikaisemmin tutkinnon perusteissa 15osp).  Pilotin lähtökohdat ja vaiheet selviävät tarkemmin tästä:

sedunkuva

Kahvilapalvelut-tutkinnon osan lisäksi hän on kerryttänyt ja osoittanut osaamistaan myös muissa työllistymistä ja hänen jatkosuunnitelmiaan tukevisa tutkinnon osissa. Hankkeen kuluessa mukaan on tullut useita Kaks´Kättä-työpajan valmentautujia ja toteutusmalli on laajentunut muihin tutkinnon osiin ja myös muille aloille esim. Oppilaitosten ja päiväkotien puhtaanapito, Kokous- ja tilauspalvelut ja Ravitsemuspalvelujen tuottaminen. Osa valmentautujista on motivoitunut koko Ravintola- ja cateringalan perustutkinnon suorittamiseen.

Aaron tarinaan Kaks´Kättä-pajalla voit tutustua https://www.youtube.com/watch?v=uxsA272Nngk

 

Uudet mahdollisuudet

Ammatillisen koulutuksen uudistukset ovat mahdollistaneet aikaisempaa joustavamman osaamisen kerryttämisen ja osoittamisen. Osaamisperusteisuus sekä aikaan ja paikkaan sitomattomuus edistävät tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamista ja antavat mahdollisuuden ammattitaidon osoittamiseen hankkimistavasta ja -paikasta riippumatta. Oppisopimusten uudistuminen ja mahdollisuus suorittaa opintoja tutkinnon osa kerrallaan sopivat hyvin ammattitaidon päivittämiseen ja laajentamiseen työelämässä oppien.

Valmentautujan oma motivaatio osaamisen kerryttämiseen ja osoittamiseen on tärkein. Mahdollisuuksista tiedottaminen ja henkilökohtaiset kohtaamiset valmentautujien kanssa ovat työpajan ja yhteistyöoppilaitoksen yhteinen vastuualue. Työvalmentajan ohjausosaaminen ja tutkinnon perusteiden tunteminen ovat ensiarvoisen tärkeä tuki valmentautujalle. Sen lisäksi tarvitaan työpajan innostus ja sitoutuminen sekä yhteistyöoppilaitoksen sujuva ja joustava toimintakulttuuri. Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen ohjaavan opettajan päivitetyt tiedot sekä laaja-alainen pedagoginen osaaminen ovat onnistuneen yhteistyön edellytys.

Uusien mahdollisuuksien soveltaminen työpajoille, työkokeilu- ja palkkatukijaksoille ehkäisee syrjäytymistä ja helpottaa opintoihin kiinnittymistä.

 

Avointen ammatillisten opintojen merkitys

Ammattitaitovaatimusten saavuttamiseksi ja osaamisen kerryttämisen tueksi valmentautujilla on ollut mahdollisuus käyttää verkko-opetusmateriaalia. Avoimet ammatilliset verkko-opinnot lisäävät joustavuutta ja yksilöllisiä koulutuspolkuja sekä tukevat elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Esimerkiksi Kahvilapalvelut-tutkinnon osassa valmentautujilla on ollut mahdollisuus käyttää OSAOn tuottamaa verkkomateriaalia, jonka avulla on voinut laajentaa ja syventää tietojaan sekä testata jo kertynyttä osaamistaan.

 

Yhteisen prosessin vaiheet

Toiminnan jatkuvuuden ja sujuvuuden helpottamiseksi olemme kehittäneet seuraavan kuvauksen Kaks`Kättä-työpajan, valmentautujan ja Sedun yhteisen prosessin vaiheista:

sedu2blogiin

Toimintamalli on sovellettavissa muille työpajoille.

 

Riitta Tuokko

22.11.2018

Mainokset

Suljetusta avoimeksi

Pääsin mukaan Taitava-hankkeen tiimiin Saimaan ammatiopisto Sampon proktipäällikön pestin kautta vuoden 2018 alusta. Aiemmin olen toiminut opettajana ja myös osallistunut erilaisiin kehittämishankkeisiin. Taustani on tietotekniikassa ja 2. asteen ammatillisen koulutuksen digitalisointi omassa oppilaitoksessa on ollut vahvasti mukana omassa työnkuvassani jo useamman vuoden.

Ammatillisen koulutuksen reformi tuntuu aluksi ristiriitaiselta. Rahoitusta on leikattu rankalla kädellä. Samalla edellytetään koulutuksen järjestäjiltä suuria muutoksia. Pitäisi pystyä kehittämään vähemmällä. Ohjaava opettajuus, sujuvat siirtymät ja avoimet ammatilliset opinnot, jotka ovat Taitavan keskeisiä teemoja, tuntuivat alkuun kaiken muutoksen keskellä hengästyttäviltä. Miten pystymme tähän kaikkeen?

Sampossa olemme keskittyneet avoimien ammatillisten opintojen työstämiseen, joiden tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa opiskelijoiden sujuvat siirtymät ja toisaalta edesauttaa ohjauksellista opettajuutta. Mitä avoimet ammatilliset opinnot oikeastaan tarkoittavat? Opiskelija tai oikeastaan kuka tahansa, kenellä on kiinnostus lähteä opiskelemaan jotain ammattialaa, pitäisi olla mahdollisuus päästä opiskelemaan verkossa olevia teoriaopintoja avoimien ammatillisten opintojen kautta.

Kiva, mutta miten tämä käytännössä voidaan toteuttaa? Tämä onkin vaikeampi kysymys. Ammatillinen koulutus on tähän asti ollut melko sulkeutunutta. Paitsi, että koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on ollut lähinnä hankkeissa tehtyä työtä, on myös koulutuksen järjestäjien sisällä melkoisia muureja murrettavana: Toimipisteiden väliset erot, aikuisten ja nuorten koulutuksien erillisyys ja tiimiopettajuuden puuttuminen ovat muutamia mainitakseni. Puhumattakaan siitä, että verkossa oleviin oppimateriaaleihin ei ole tähän asti ollut ulkopuolisilla asiaa. Kulttuurillinen muutos on ehkä suurin, mutta ei suinkaan ainut kivi kengässä.

Teknisiäkin haasteita on. Avoimuus tarkoittaa oikeasti sitä, että verkko-opintoihin pitäisi olla pääsy muutamalla klikkauksella. Miten oppilaitoksen perinteiset verkko-oppimisalustat ja opiskelijatietohallinto saadaan taipumaan tähän? Meillä Sampossa, kuten kovin monella muullakin ammatillisen koulutuksen järjestäjällä, on käytössä Moodle-oppimisalusta. Tähän asti alustalle on päässyt vain oppilaitoksemme opiskelijat, henkilöstö ja työpaikan edustajat. Moodlen konepellin alla on mahdollisuus rassata päälle vieras-kirjautuminen, mutta se mahdollistaa vain verkkomateriaalien tarkastelun, ei varsinaista opiskelua (tehtävien tekemistä ja palautteen saamista). Vieras-kirjautuminen on silti apu siihen, että avoimista opinnoista kiinnostunut henkilö pääsee tutustumaan opintoihin ilman, että hänen tarvitsee ilmoittautua varsinaiseksi opiskelijaksi ja ostaa/ottaa ikään kuin sika säkissä. Mikäli opiskelija oikeasti kiinnostuu opinnoista, voi hän siinä vaiheessa rekisteröityä alustalle. Meillä tämä toteutetaan ilmoittautumalla Wilmassa. Moodlessa tämä olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi itserekisteröitymällä Google-tunnuksilla, jolloin opiskelemaan pääsisi heti. Vieras-tunnistautuminen on Sampossa todellisuutta, itserekisteröityminen toistaiseksi vielä päiväunta, mutta siihen suuntaan pääsyä kovasti tutkitaan.

Opiskelijatietohallinnon osalta avoimen ammattiopiston opiskelijat pitäisi saada näkymään opiskelijatietojärjestelmässä, jotta heille voidaan kirjoittaa opintorekisteriote. Sampossa käytössä oleva Primus/Wilma yhdistelmässä tämä toteutetaan niin, että opiskelija ohjataan ilmoittautumaan opintoihin Wilmassa. Tässä yhteydessä opiskelijaa käsitellään hakijana, josta hän siirtyy opiskelijaksi, kun opinto-ohjaaja ottaa kontaktin opiskelijaan ja ohjaa hänet opintoihin. Samalla opiskelija saa tunnukset Moodleen ja pääsee käytännössä kiinni opintoihin. Ketju on avoimuuden näkökulmasta liian pitkä ja ottaa aikaa. Tulevaisuudessa tämä olisi järkevä hoitaa kokonaan automaattisesti verkossa, jolloin avoimiin opintoihin pääsisi käsiksi samantien. Yksi malli olisi aiemmin mainittu itserekisteröityminen Moodlessa, jonka jälkeen opiskelija ilmoittautuu Wilmassa vasta, kun hakee opintosuorituksilleen hyväksyntää tai arviointia.

Avoimuus on siis yllättävän vaikeaa, mutta Taitava-hankkeen näkökulmasta on tällä saralla tapahtunut paljon. Ennen kaikkea on saatu tuloksia siitä, että muurit ja rajoitteet, joihin aiemmin on törmäilty, ovat alkaneet murentua. Opettajat ovat tehneet paljon yhteistyötä ja nähneet, mitä hyötyä yhteisistä verkkomateriaaleista parhaimmillaan on. Verkko-opetusta ei myöskään nähdä enää samanlaisena peikkona, vaan senkin vahvuudet osataan nyt paremmin tunnistaa.

Avoimen ammattiopiston malli on puhkaistu läpi, joten voimme hankkeen päätyttyä keskittyä parantelemaan olemassa olevaa mallia ja miettiä ratkaisuja edellä kuvattuihin ongelmiin. Verkko-opetusta tulemme kehittämään jatkossakin. Pelillisyys, visuaalisuus, verkkopedagogiikka ja digitaalisten järjestelmien yhteentoimivuus sekä käytettävyys tulevat olemaan keskeisiä kehittämiskohteitamme.

Mikko Pöllönen
Projektipäällikkö
Saimaan ammattiopisto Sampo

Tervetuloa kuulemaan hyvistä käytännöstä hankkeen päätöswebinaariin 21.11.2018 klo 14.

Taitava-hanke (ESR) järjestää yhteistyössä YPO-yksilöllisyyttä opintopoluille hankkeen kanssa yhteisen Sujuvat siirtymät ja yksilölliset opintopolut -webinaarin, jossa pääset kuuleman hankkeiden hyvistä käytännöistä ja ratkaisuista!

Valtakunnallisessa TAITAVA – tulevaisuuden osaajat ESR- hankkeessa on vuosien 2016-2018 aikana kehitetty avointen opintojen toimintamallia ja tuettu nuorten siirtymisiä koulutukseen sekä koulutusalalta tai koulutuksenjärjestäjältä toiselle. Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset ovat kehittäneet kaikille avoimia ammatillisia opintoja, joita voi opiskella verkossa, lähiopetuksena ja monimuoto-opetuksena. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ohjaavan opettajuuden työotetta, tuotettu pelillistä tukimateriaalia sekä hyödynnetty erilaisia avoimia oppimisympäristöjä oppijan koulutuspolun tukemiseksi.

Webinarin ajankohta on ke 21.11. klo 14-15.30, mukaan pääset osoitteessa: bit.ly/sujuvatsiirtymat, erillistä ilmoittautumista ei tarvita!

Tervetuloa mukaan!

Molemmat hankkeet saavat tukea Euroopan sosiaalirahastolta. YPO hanke päättyy 31.12.2018, Taitava- hanke 28.2.2019.

Päätösseminaari_kutsu_211118

Päätösseminaari_kutsu_211118

MENNYTTÄ JA TULEVAA

BC_kuva

Reilun puolen vuoden pestini TAITAVA-hankkeen kehittäjäohjaajana alkaa olla päätöksessä. Hyppäsin tammikuussa niin sanotusti liikkuvaan junaan hankkeen ollessa jo hyvässä kiihdytyksessä. Pääsinkin ripeästi perehtymään keskeiseen toimenkuvaani eli avoimien ammatillisten opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen verkko-oppimisympäristössä. Tämän tarjonnan lisäksi oppilaitoksessamme toteutetaan hankkeen puitteissa lyhyitä tutustumisjaksoja opintoihin, joiden kautta on mahdollisuus siirtyä tutkinto-opiskelijaksi.  Molempien väylien tarkoituksena on saada opintojen nivelvaihe sujuvaksi ja mielekkääksi nuoren kannalta.

Koska kyseessä on kehittämishanke, kaikki ei tietenkään voi olla heti valmista. Hankkeen kuluessa itseäni ovat mietityttäneet mm. seuraavat asiat:

  1. Kuinka lisätä avoimien ammatillisten opintojen tunnettavuutta?
  2. Kuinka lisätä avoimien ammatillisten opintojen määrää? (esim. kattavasti yhteiset tutkinnon osat)
  3. Mikäli opiskelijoita tulisikin verkko-opintoihin todella paljon, kuinka selviytyä työmäärästä (arviointi ja palaute) tavallisten töiden lisäksi?
  4. Motivoivatko sellaiset opinnot, joihin ei sisälly opettajan ohjausta tai vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kanssa?
  5. Kuinka taata, että toisessa oppilaitoksessa suoritetut avoimet opinnot tunnustetaan uudessa oppilaitoksessa? (Mikä on nuorelle annettava lupaus?)
  6. Miten raha/työmäärä jaetaan tulevaisuudessa eri oppilaitosten kesken?
  7. Kuinka saada oppilaitoksen tutustumisjakson prosessi mahdollisimman sujuvaksi, ettei se kuormittaisi liikaa opinto-ohjaajien ja opettajien työtä?

Hanketoimijat eri tasoilla pyrkivät varmasti näitä kysymyksiä ratkaisemaan ja viemään eteenpäin. Business College Helsingin tuottamissa avoimissa ammatillisissa opinnoissa kokonaisuuden (opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot) suoritti lopulta vain kaksi opiskelijaa. Heille molemmille opinto oli ammatillisen koulutuksen viimeinen puuttuva opinto ennen valmistumista. Nuoret olivat ohjautuneet opintoon käsittääkseni oman opinto-ohjaajansa kautta. Opintoihin ilmoittautuminen on helppoa, joten jonkin verran tuli ilmoittautuneita, jotka eivät koskaan edes kirjautuneet opintojaksoon tai kävivät katsomassa tehtäviä ilman suorituksia.

Tutustumisjaksot oppilaitokseen ovat mahdollistaneet lukuisien uusien opiskelijoiden siirtymisen tutkinto-opiskelijaksi Business College Helsinkiin. TAITAVA-hankkeessa luotu sujuvien siirtymien prosessi siirtyy jatkossa osaksi oppilaitoksen arkea. Kokemuksen mukaan juuri koordinointityö ja eri osapuolten ohjeistaminen vie paljon opinto-ohjaajien työaikaa. Yhtenä pienenä helpotuksena opon työhön on hankkeen aikana luotu video, joka sisältää tutustumisjakson ohjeet sekä opiskeluun orientoivat oppimistehtävät. Oppimistehtävien tarkoituksena on sitouttaa tutustuja paremmin tuleviin opintoihin ja perehdyttää häntä oppilaitoksen toimintaan. Ohjeistus toteutettiin ilmaisella Adobe Spark videolla. Ilokseni huomasin, että se on superhelppo käyttää. Kuvatarinan tekemiseen tarvitaan käytännössä vain runsaasti valokuvia, joihin voi äänittää haluamansa selostuksen. Kuvia ja juontotekstiä oli helppo lisätä ja muokata tarpeen vaatiessa, tosin äänenlaatu voisi olla mielestäni parempi. Tuotosten jakaminen muille on myös vaivatonta.

Toivottavasti tulevaisuudessa avoimien ammatillisten opintojen tarjonta laajenee ja sen myötä käyttäjämäärä lisääntyy. Yksilöllisten opintopolkujen myötä avoimet opinnot voisivat tarjota myös oppilaitoksissa opiskeleville lisävalikon, josta olisi mahdollista poimia tarvittavia opintoja. TAITAJA2018 -tapahtumassa Tampereella moni nuori pysähtyi TAITAVA-hankkeen ständille kuuntelemaan kiinnostuneena tietoa esim. avoimien ammatillisten opintojen kielitarjonnasta. Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä ole mahdollisuutta opiskella vaikkapa espanjan alkeita, joka avoimen tarjonnan kautta on mahdollista ilmaiseksi. Suomen ammattikorkeakoulut ovat juuri avanneet yhteisen digitaalisen opintotarjonta -portaalin osoitteessa campusonline.fi. On kiinnostavaa nähdä, kuinka se lähtee toimimaan.

Siirtyessäni syyskuun alussa muihin tehtäviin, kiitän kaikkia tapaamiani hankkeen toimijoita. Sain teiltä paljon tietoa ja rohkaisua kokeilla mm. erilaisia digihärpäkkeitä. Omalta kohdaltani voin todeta, että TAITAVA-hanke on antanut minulle kehittäjäohjaajana oivallisen mahdollisuuden testata erilaisia työvälineitä, tutkia verkko-opettajan työtä, yrittää, erehtyä ja ennen kaikkea oppia ja luoda uutta.

Anu-Helena Pitkänen
Kehittäjäohjaaja
TAITAVA-hanke
Business College Helsinki

Ammatillinen koulutus tutuksi livestreamin avulla?

Koulutusalan valinta on nuoren elämässä iso päätös. Jatko-opintojen suunnittelu edellyttää tietoa eri koulutusalojen sisällöstä sekä siitä, mihin ammatteihin ja työtehtäviin koulutus antaa valmiuksia. Alavalinnan selkiyttämiseksi Stadin ammattiopisto tarjoaa laajasti erilaisia mahdollisuuksia tutustua  koulutusaloihin. TAITAVA-hankkeessa tutustumisia kehitetään edelleen vastaamaan vielä paremmin erilaisten  tutustujien tarpeita. Halusimme kokeilla, voisivatko nuoret tutustua koulutusalaan myös livestreamin kautta. Nuoret hakevat muutoinkin paljon tietoa netistä ja livestreamien kautta tutustuminen ammatillisen koulutuksen eri aloihin olisi helppoa ja joustavaa. Livestreamausta päätettiin kokeilla Stadin ammattiopiston Abraham Wetterin toimipaikassa kone- ja tuotantotekniikan alalla. Sain kokeiluun mukaan kone- ja tuotantotekniikan opettajan Juhan, yhteisten aineiden opettajan Tuijan sekä heidän kauttaan joukon alan oppijoita. Alan esittely ja livestreamin suunnittelu yhdistettiin osaksi oppijoiden yhteisten tutkinnon osien opintoja.

Livestreamin sisällön suunnittelu eteni mukana olevien opettajien ja oppijoiden kanssa tehokkaasti. Päätimme kiertää livestreamissa kone- ja tuotantotekniikan eri työsaleissa, joissa oppijat esittelevät käytännössä alan työtehtäviä ja kertovat opinnoista. Livestreamin kestoksi suunniteltiin noin 15-20 minuuttia, jotta se olisi helppo katsoa esimerkiksi peruskouluissa oppituntien aikana. Tuija ja oppijat miettivät yhdessä muutamia vuorosanoja, joiden avulla oppijoiden on helppo päästä esittelytilanteissa alkuun ja Juha lupautui olemaan esittelyssä mukana oppijoiden tukena. Halusimme livestreamissa tuoda esille, miten mielenkiintoinen ja monipuolinen ala kone- ja tuotantotekniikka on, näyttää alan työtehtäviä sekä kertoa alan hyvästä työllisyystilanteesta ja ammateista, joihin koulutuksesta valmistuu. Lisäksi päätimme kertoa perusasioita ammatillisen koulutuksen rakenteesta, työpaikalla tapahtuvasta osaamisen hankkimisesta ja koulutuksen antamasta jatko-opintokelpoisuudesta. Myös Stadin ammattiopisto oppimisympäristönä ansaitsi tulla esitellyksi: alan laitteisto on oppilaitoksessa huippuluokkaa ja opiskelija pääsee heti koulutuksen aloittaessaan oppimaan käytännön työtehtävien kautta. Tavoitteenamme oli luoda vuorovaikutteinen ja ajankohtainen keskusteluyhteys Stadin ammattiopiston oppijoiden ja henkilökunnan sekä koulutuksesta kiinnostuneiden nuorten välille.

hitsaus

Työnäyte hitsauksesta.

Livestreamin teknisessä toteutuksessa oli enemmän pohdittavaa. Minkä kanavan kautta livestream lähetetään, mitä laitteistoa käytetään sekä miten ja kenelle livestreamia mainostetaan? Eri vaihtoehtoja pohdittuani päädyin luomaan TAITAVA-hankkeelle oman YouTube-kanavan, jonka kautta livestream lähetettäisiin. Koska halusimme ottaa liikkuvaa kuvaa, kuvauslaitteistoksi valikoitui helppouden vuoksi allekirjoittaneen työpuhelin: tarvittava nettiyhteys on puhelimessa valmiina ja kuvan laatukin riittävän hyvä. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui streamin äänenlaatu, koska puhelimen mikrofoni oli liian heikko poimimaan puhetta paljon taustaääntä sisältävissä työsaleissa. Ratkaisuksi löytyi onneksi ulkoinen mikrofoni. Tekniikkaa testatessa huomasin kuitenkin, että kuvan vakaana pitäminen kävellessä olikin yllättävän hankalaa. Suunniteltua kierrosta alalla lyhennettiin niin, että kävelyä olisi mahdollisimman vähän ja oppijat lupasivat kävellä mahdollisimman hitaasti, jotta pysyisin kameran kanssa mukana. Kun olin harjoittelukierroksella törmäillyt riittävän monta kertaa työkoneisiin ja työsalien kiertojärjestys sekä esiteltävät asiat olivat unohtuneet kaikilta, livestream-tiimissä nousi keskustelunaiheeksi myös mahdolliset mokat. Päätimme suhtautua niihin periaatteella ”kuuluu asiaan”.

Livestream_robotiikka

Robotiikan testausta.

Livestreamia mainostettiin TAITAVA-hankkeen Facebook-sivuilla sekä sähköpostitse Helsingin peruskoulujen opinto-ohjaajille. Varsinaisena livestream-päivänä oppijat laittoivat työpisteet ja tarvittavat työvälineet tehokkaasti valmiiksi ja livestream alkoi ajallaan. Vaikka kaikki ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaisesti, oppijat suoriutuivat jännittävästä tilanteesta mainiosti. Olimme kaikki lopputulokseen tyytyväisiä: kukaan meistä ei ollut aikaisemmin tehnyt vastaavaa, ja yhdessä saimme kokeilun hienosti päätökseen. Mainonta ei kuitenkaan ollut tavoittanut kovinkaan monta katsojaa, joten oppijoiden suostumuksella jätin streamin viikoksi katsottavaksi TAITAVAn YouTube-kanavalle.

Kokemus livestreamin tekemisestä oli oikein myönteinen. Livestreamin voi toteuttaa varsin vaatimattomallakin tekniikalla, mutta mainontaa kannattaa tehdä aktiivisemin eri kanavilla, jotta livestream tavoittaisi paremmin alasta kiinnostuneita tutustujia.

tiimi_2

Opettaja Juha sekä livesteamista päävastuussa olleet oppijat Jyri ja Aapo streamin jälkeen.

Mari Mulari, TAITAVA-hankkeen projektikoordinaattori

Utelias, hämmentynyt ja innokas verkko-oppimisympäristössä

Kuvituskuva_blogi

Aloitin projektityöntekijänä Taitava-hankkeessa tammikuussa 2018 ja tehtävänäni on suunnitella opiskeluvalmiuksia tukevia verkko-opintoja Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Koska olen taustaltani opinto-ohjaaja, opintojen sisällöt käsittelevät mm. urasuunnittelua sekä opiskelu- ja arjenhallintataitoja. Samaan aikaan kun pohdin oppimaan oppimista ammatillisen koulutuksen aloittavan nuoren näkökulmasta, olin oppijan asemassa myös itse: aloitin uudessa työpaikassa, uusien työkavereiden keskellä ja itselleni täysin uudentyyppisen työtehtävän parissa. Onneksi olin liimannut vanhanaikaisen paperikalenterini kanteen kollegalta läksiäislahjaksi saamani tarran: Hengitän. Rauhallisesti.

Oppiminen synnyttää aina väistämättä tunteita. Joskus päädymme hiippailemaan mukavuusalueemme reunamille ja koemme epävarmuutta tai muita negatiivisia tunteita. Toisinaan taas iloitsemme oivaltamisen ilosta tai uurastuksen tuottamasta voittajafiiliksestä. Kirsti Lonka (2015) toteaa, että oppimisen sytyttäjiä ovat etenkin innostuksen, uteliaisuuden ja hämmennyksen tunteet. Hämmennys ja aito ihmettely asioiden äärellä voivat luoda uudenlaista ymmärrystä. Psykologisina perustarpeina ja sisäisen motivaation keskeisinä lähteinä pidetään etenkin autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta. (Ryan & Deci, 2000; Järvilehto, 2014) Jos ajatellaan verkko-opintoja, miten nämä edellä mainitut elementit voisivat toteutuvat niissä?

Pyrin luomaan autonomian eli omaehtoisuuden tunnetta verkko-opintoihin tehtävien valinnaisuudella. Tämä tietysti vaatii, että tehtäviä on keksittävä paljon enemmän kuin pelkkiä pakollisia tehtäviä. Valinnaisuutta voi lisätä myös laajentamalla opinnon toteutustapoja. Lisäksi verkko-opinnot on usein mahdollista tehdä täysin itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Omaan tahtiin eteneminen voi lisätä opiskelijan tunnetta valinnanvapaudesta ja lisätä näin motivaatiota.

Kyvykkyydellä on tekemistä tehtävän sopivan haasteellisuuden kanssa. Opiskelijan pitäisi tuntea selviävänsä tehtävästä, mutta kokea myös sopivassa suhteessa ponnistelua tehtävän ratkaisemiseksi. Pyrinkin rakentelemaan tehtäviin tasoja, jotka syvenevät opinnon edetessä pidemmälle. Yhteisöllisyys lienee verkko-opintojen vaikein rasti. Kuinka paljon olen opettajana läsnä verkossa? Miten nopeasti pystyn reagoimaan ja antamaan palautetta tehtäviin tai ongelmakohtiin? Entä kuinka pystyn keksimään tehtäviä, jotka ruokkivat innostuksen ja uteliaisuuden tunteita? Kun kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta ei ole, on verkko-opettajan mahdotonta tulkita opiskelijan mielialaa tai tilannetta. Pystynkö silti luomaan kannustavan oppimisilmapiirin ja säilyttämään oman persoonallisen otteeni? Miten sytyttää aito kiinnostus verkko-opintoihin?

Yritin löytää opintoihin mahdollisimman paljon ”tutki ja testaa” -henkeä, jolloin opiskelijan on pakko poistua koneen äärestä tekemään asioita, jopa yhdessä toisten kanssa. Tällöin opiskelijan tutkimustyön raportointi ja varsinkin kokemuksen reflektointi on vastaus oppimistehtävään. Oikeita vastauksia ei välttämättä ole. Tehtävät vaativat silloin opiskelijalta kykyä avata kirjallisesti oppimisen prosessia ja havaintoja itsestään. Kokemukseni mukaan se on monille kovin vaikea laji. Tämän takia halusin sisällyttää opintoihin myös ripauksen luovaa ilmaisua. Ehkäpä jotakin opiskelijaa innostaisi vastata tehtävään kuvallisesti tai rap-lyriikan keinoin?

Käytössäni oleva verkko-oppimisympäristö (Itslearning) on helppo käyttää, mutta se ei mielestäni tue kovinkaan paljon sisällöntuottajaa monimuotoisuudella tai visuaalisuudella. Tehtävät alkavat helposti muistuttaa toisiaan, vaikka olen yrittänytkin löytää erilaisia toteutustapoja. On myös ollut välillä vaikea löytää laadukkaita asiaa pohjustavia videoita tai artikkeleja. Mielikuvitukseni laari on ammottanut aika ajoin tyhjänä.

Verkko-opinnoissa henkilökohtaisen palautteen antaminen on työlästä, mutta erittäin kiinnostavaa. Tehtävien arviointi ja opettajan antama palaute ovat tärkeä osa oppimaan oppimista, jos palautteessa pystytään kiinnittämään huomioita ajattelun taitoja edistäviin asioihin. Ajattelun prosessi toivottavasti jatkuu palautteen myötä opiskelijassa. Opinto-ohjaajan työssäni tulkitsen ihmistä yksilöohjauksessa kokonaisvaltaisesti: puhetta, ilmeitä, kehonkieltä ja hiljaisuutta. Verkossa tulkitsen sanoja ja rivien välejä, yritän ymmärtää mikä palautteessa voisi olla tuntemattomalle opiskelijalle merkityksellistä. Millaiset havainnot voisivat avata hänelle uusia näkökulmia?

Testasin opintojen suunnitteluvaiheessa itselläni tehtäviä ”Oppimaan oppiminen ja arjenhallintataidot ” -opinnosta. Projektin sivutuotteena ajankäyttöni on hieman sujuvoitunut ja suunta kirkastunut. Oman elämän inventaario tai ajatusten konmaritus voi olla tarpeellista elämänkulun eri vaiheissa. Maaret Kallio toteaakin osuvasti: ”Ei tarvitse osata voidakseen harjoitella.”

 

Anu-Helena Pitkänen

Kehittäjäohjaaja

Taitava-hanke

 

Lähteet:

Järvilehto, Lauri 2014: Hauskan oppimisen vallankumous

Kallio, Maaret 2018: Lujasti lempeä – Mielen työkirja

Lonka, Kirsti 2015: Oivaltava oppiminen

https://selfdeterminationtheory.org/SDT/documents/2000_RyanDeci_SDT.pdf luettu 20.3.2018

Sujuvat siirtymät käytännössä: opiskelijaksi hakeutuminen koulutuskokeilun kautta Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa

Peruskoulusta pääsevä nuori ei vielä välttämättä tiedä, mitä hän haluaa tehdä isona. Mielikuvat erilaisista koulutusaloista ja ammateista eivät välttämättä vastaa todellisuutta, vaikka peruskoulussa näistä toki jo puhutaan ja TET-jaksoilla käydään tutustumassa työelämään. Voi myös olla, että toisen asteen opiskelupaikka valitaan vanhempien toiveesta. Monet nuoret saattavatkin huomata, joko pian tai hieman viiveellä, että he ovat tulleet opiskelemaan väärään paikkaan ja väärälle alalle, joka ei sovi heille tai kiinnosta heitä. Nuori saattaa myös huomata, että lukio ei ole hänen paikkansa, vaan hänelle ehkä paremmin sopisi käytännönläheisempi koulutus. Koulusta toiseen siirtyminen voi tulla toki kyseeseen myös paikkakunnalta toiselle muutettaessa.

Opiskelumotivaationsa menettänyt, turhautunut nuori on vaarassa passivoitua ja syrjäytyä. Onneksi maassamme on erilaisia turvaverkostoja tällaisten nuorten tukemiseksi ja auttamiseksi. Oppilaitoksen ja alan vaihtaminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Joskus jäykähköä yhteishakua joutuu odottamaan liian pitkään. Puolikin vuotta voi olla pitkä aika nuoren elämässä. Lisäksi jo toisen asteen koulutuksessa oleva menettää kallisarvoisia pisteitä yhteishaussa. Siksi on tärkeää kehittää vaihtoehtoisia tapoja hakeutua koulutukseen myös lukuvuoden aikana. Kouluilla on ollut erilaisia suorahakumenettelyjä toki jo pitkään. Tässä tekstissä avaan SLK:ssa kehittämäämme mallia.

Parempaa nimeä odotellessa, olemme kutsuneet mallia koulutuskokeiluksi. Koulutuskokeilu toimii niin, että aluksi datanomiksi tai merkonomiksi haluava nuori ottaa meihin yhteyttä ja häntä pyydetään lähettämään meille vapaamuotoinen hakemus todistuskopioineen. Mukaan voi laittaa myös mahdollisesti puollon nykyisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalta tai esimerkiksi Ohjaamon työntekijältä. Jos sopivassa ryhmässä on tilaa, opinto-ohjaaja järjestää hakijan toiveiden mukaan kahden tai kolmen päivän koulutuskokeilun. Koulutuskokeilusta täytyy aina sopia opettajien kanssa. Heillä on tärkeä rooli kokeilun onnistumisessa. Jotta nuori saa koulutuksesta oikean kuvan, on valittava ajanjakso, jossa alan opetusta osuu lukujärjestykseen mahdollisimman kattavasti. Lisäksi järjestämme opiskelijalle ruokailun, mahdollisen tietokoneen lainauksen jne. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan järjestämään useamman koulutuskokeilijan samanaikaisesti, jolloin he saavat vertaistukea toisistaan.

Ensimmäisenä päivänä koulutuskokeilijat saapuvat ensin opinto-ohjaajan luokse, joka kertoo heille lyhyesti oppilaitoksesta ja opiskelusta. Opinto-ohjaaja tutustuu samalla kokeiluun osallistujiin. Koulurakennusta esittelemään voi pyytää opiskelijatuutorin. Sen jälkeen koulutuskokeilijat ohjataan ryhmään. Heidät esitellään ryhmälle sekä katsotaan, että kokeilu lähtee hyvin liikkeelle.

Koulutuskokeilun jälkeen opinto-ohjaaja kutsuu kokeiluun osallistuneet nuoret luokseen kertomaan kokemuksistaan. Joku saattaa tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei olekaan kiinnostunut, mutta suurimmalla osalla kiinnostus on kokeilun jälkeen kasvanut. Opinto-ohjaaja pyytää palautetta myös kokeiluryhmän opettajilta. Tämän jälkeen keskustellaan koulutuspäällikön kanssa mahdollisesta opiskelijaksi ottamisesta. Jos yhteishaun varasijaotto on päättynyt ja jos sopivissa ryhmissä on tilaa, voimme ottaa koulutuskokeilijat opiskelijoiksemme. Opinto-ohjaaja ilmoittaa päätöksestä heti hakijoille ja alaikäisten hakijoiden huoltajille. Uudet opiskelijat aloittavat opiskelun mahdollisimman pian. He käyvät opintotoimistossa täyttämässä tarvittavat henkilötietolomakkeet ja saavat aloituspaketin. Opinto-ohjaaja tai HOKS-ohjaaja laatii opintosuunnitelman. Tässä vaiheessa tehdään myös mahdollinen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi on huolehdittava opiskelijoiden perehdyttämisestä mm. oppilaitoksen tietojärjestelmiin ja oppimisympäristöihin. Tarpeen mukaan opiskelu voidaan myös aloittaa ensin avoimessa oppimisympäristössä, jossa on mahdollisuus opintojen laajempaan yksilöllistämiseen. Myöhemmin on syytä varmistaa, että uudet opiskelijat ovat löytäneet paikkansa ryhmässä ja oppiminen on edennyt hyvin.

Olemme tällä koulutuskokeilumallilla täydentäneet oppilaitoksemme tyhjiä opiskelupaikkoja. Myös koulutuskokeilun kautta tulleet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä sujuvaan siirtymään uuteen oppilaitokseen.

Lisätietoja saat opinto-ohjaaja Santeri Laaksolta, santeri.laakso@businesscollege.fi

  1. 050 375 9926